5/20/2012

Viinan vaaroja - Dangers of spirits





Minulla oli aikaa puuhailla puusorvini kanssa ja päätin tehdä taas maatuskanukkeja. Nämä kolme maatuskanukkea kertovat humoristisen tarinan viinan vaaroista :).  Aluksi meillä on pullo rommia ja jos sitä nauttii kohtuudella voi tuntea olonsa fiksuksi ja sivistyneeksi, vähän niin kuin pöllöt kuvataan tarinoissa. Mutta jos otat liikaa viinaa tulee sinusta ihan pelle ( Ja nyt ei ole tarkoitukseni mollata pellejä yleensä, he toimivat tässä vain tyhmyyden symboleina. Minä itse asiassa oikeastaan rakastan pellejä ja muita sirkushahmoja)

Suomalaiset ymmärtävät tässä myös sanaleikin,  siis pullo pöllö pelle sanojen samankaltaisuuden. Jos noita sanoja toistaa peräkkäin tulee siitä melkein kuin pieni laulu, jota lallatella, minun korvaani ainakin se kuulostaa mukavalta :)

I had some time to do little turning, so I decided to make another nesting doll. These three nesting dolls tell a humorous story about the dangers of spirits :) First there is a bottle of rum and when you use it with moderation, you feel yourself quite clever and sophisticated like an owl, who are often represented the wise ones in fairy tales. But to take it too much you end up being a complete clown (no disrespect to clowns in general, here the clown is merely a symbol of stupidity.... I actually quite love clowns and other circus characters.) 

Another thing about this theme that made me wanna execute it was that in Finnish the actual words for bottle, owl and clown are really very similar.  Bottle is ”pullo”, owl is ”pöllö” and clown is ”pelle”, the differences are in vowels.... pullo pöllö pelle, try to say them many times in a row... I like the way they sound, it’s almost like singing :)

4/23/2012

Tässä on Elmo, sammakkoprinssi - Meet Elmo, the Frog Prince



Tervehdys ystävät :) Jo noin parin viikon ajan on mieltäni askarruttanut yksi asia.... kuka kumma asuukaan Seelan kaappinukkekodissa? Olen pyöritellyt vaihtoehtoja aina pienistä ihmisistä kaikenlaisiin inhimillistettyihin eläimiin ja satuolentoihin, mutta mikään niistä ei tuntunut oikealta, kunnes keksin sen. Siis onko minulla koskaan ollutkaan muuta vaihtoehtoa kuin sammakko :)

Joten tässä hän nyt on... Elmo, sammakkoprinssi. Hän on siis ihan oikea sammakkoprinssi ja yhtä ”elävä” kuin Seelakin on. Syy minkä tähden hän asuu Seelan nukkekodissa, jonkin kaukaisen kuninkaanlinnan lammen sijaan on se, että jo aikaisin elämässään hän tajusi olenvansa homo, eikä hän todellakaan halunnut olla prinsessojen kanssa, jopa ajatus yhden sellaisen suutelemisesta tuntui varsin mahdottomalta. Niinpä Seela ystävällisenä persoonana tarjosi Elmolle turvapaikan kaukana kaikista niistä kauniista mutta vaativista prinsessoista.

Tein Elmon polymeerimassasta rautalankaluurangon ylle. Hän on noin 17 mm pitkä (ilman kruunua, jonka tein messingistä) Sekoitin massaan hieman Sculpeyn Mold Makeria, jotta siitä tulisi hieman joustavampaa. Olen huomannut että se tekee näistä pienistä massajutuista paljon kestävämpiä, joskin itse muotoilu on sen takia hivenen hankalampaa koska massa on tosi pehmeää. Lopuksi maalasin akryylimaaleilla Elmon ”ihoa” vielä hieman laikukkaammaksi.

Hello everybody :) For almost a couple of weeks I’ve been pondering about one thing... who is living in Seela's doll cabinet? I’ve thought many possibilities from humans to all kinds of humanized animals and to fairy tale beings, but none of them seemed to be the right one, until the idea hit me. I mean, has there ever really been any other option than a frog :)

So here he is now... Elmo, the Frog Prince. He is a genuine Frog Prince and he is as ”alive” as Seela is. And the reason why he is living in Seela's doll cabinet instead of a pond nearby some distant castle is that very early in his life his realized that he is gay and he really didn’t want to be with princesses, even a thought about kissing one seemed quite impossible. So Seela, who is a very friendly person offered Elmo a refuge far away from all those pretty but demanding princesses.

I made him from polymer clay over a wire skeleton. He is about 17 mm tall without the crown (which is made from brass). I mixed some of Sculpey's Mold Maker in to the clay to make it more flexible. I’ve noticed that it makes these kind of tiny clay things a lot more durable, although it makes the actual sculpting process a little bit more troublesome, because the clay is really mushy. His ”skin” is finished with acrylic paints to make it look more spotted.

4/12/2012

Pienet valot - Tiny lights







Pääsiäispyhien aikaan tapahtui hieman edistystä Seelan nukkekodissa (tai kaapissa). Muutama viikko sitten sain idean sen sähköistämisestä ja kun tuo idea oli päähäni tarttunut en voinut jättää sitä vain idea-asteelle, vaan päätin toteuttaa sen. Muutaman etsintähetken tulokseksi löysin noita nyt talossa paikoillaan olevia pieniä hehkulamppuja. Totta puhuakseni niiden asennus oli varsin hankalaa puuhaa (varsinkin kun jouduin tekemään asennuksen valmiiseen kohteeseen, se olisi ollut helpompaa jos olisin alusta asti suunnitellut talon sähköistettäväksi), mutta lopussa kiitos seisoo. Olihan se kovin palkitsevaa katsella valojen syttyvän ensimmäistä kertaa.

Olen aloittanut myös huonekalujen teon, mutta vielä on paljon tekemistä. Sali (suurin huoneista) tarvitsee ainakin pöydän ja pari tuolia sohvan kaveriksi, jonkin sortin kukkapöytä on tilauksessa ja senkki ja tietysti lisää viherkasveja ja tyynyjä yms. Makuuhuoneeseen teen vielä peilipöydän ja tuolin ja kirjasto/työhuone tarvitsee työpöydän, tuolin kirjahyllyn kaveriksi. Keittiö on eniten kesken, sieltä puuttuvat ainakin hella ja tiskipöytä ja astiakaappi ja tietty keittiön pikkutavaroita patoja ja kattiloita sun muuta sälää. Viimeinen huone on joko kodinhoitohuone tai kylppäri, en ole vielä ihan päättänyt sitä, mutta tuo matala liinavaatekaappi tulee sopimaan kumpaankin. Kaikki huoneet tarvitsevat verhot ja ikkunoiden taustalle täytyy laittaa uusi puutarhakuva, vanha piti repiä pois sähköjen tieltä.

Näitten minihuonekalujen tekeminen on tosi hauskaa. Ei ole mitään syytä tähdätä pikkutarkkuuteen, riittää kun tekee perusmuodon ja antaa mielikuvituksen hoitaa lopun. Haluan niiden näyttävän vanhoilta leluilta, jotka ovat olleet aikoinaan ja ovat nyt viettämässä ansaittuja eläkepäiviään Seelan hellässä huomassa.


During Easter holidays I made a little progress with Seela’s Doll Cabinet. Few weeks ago I got an idea about electrifying it, so after the idea hit me I just couldn’t let it be unfulfilled. And after some serious searching I found those tiny little bulbs that are now fitted in the house. And to be honest it was quite tedious job to do, but oh! so rewarding afterwards, when the lights were lighted at the first time. Electrifying the house would have been much easier if I would have thought about it before I started building the house.

I have also started to make the furniture, but there’s still lots of stuff to do. The drawing room (that’s the biggest one) needs at least a table and couple of chairs to go with the sofa, some sort of flower table and a sideboard and more green plants and cushions etc. To the bedroom I’m going to make a dressing table and a chair, and to the library/study needs a work desk and a chair to go with the bookshelf. Kitchen is the most unfinished room, there’s only a desk, so I need to make some sort of stove, cupboard, sink and of course little pots and kettles etc. The last room is going to be some sort of utility room or a toilet, I haven’t decided it yet, but the little sideboard with it’s plants is going to fit both of them what ever I decide. All the rooms need curtains and behind the windows I need to print new picture of a garden, the old one get ripped off because of  the electric cables.

Making these tiny furniture is such fun. There’s no need to aim at accuracy, it’s enough to make the basic figure and let your imagination do the rest. I want them (the furniture that is) to look like that they are old toys and that they have been in hard use at one time and are now spending their retirement days in Seela’s meticulous care.

4/08/2012

Hyvää pääsiäistä – Happy Easter





Oikein mukavaa Pääsiäistä kaikille. Sitä juhlistaakseni tein kirjan nimeltä ” ”Many Ways for Cooking Eggs” ja lasten satukirjan ”The Little Red Chiken”, ne ovat tuossa kuvassa Seelan pikku tipusen jaloissa lähellä pääsiäismunakulhoa.

Minä en sitten millään tunnu saavan tarpeekseni näitten minikirjojen tekemisestä, ne ovat miltei kokoajan mielessäni. Kuvassa ovat kaikki tähän mennessä tekemäni kirjat.Teen siis vain kirjoja, jotka ovat jo copy vapaata materiaalia, mutta nämä vanhat kirjat ovat muutenkin hauskoja. Valinnanvaraa on ihan hirmuisesti. Tietenkin kaikki vanhat romaanit, kuten Jane Austenin kirjat on pakko tehdä (tai ne tein jo) mutta hauskoja ja totaalisen vanhentuneita kirjoja aiheista jotka ovat kaikkea muuta kuin ajankohtaisia nykyajan ihmiselle on tonneittain löydettävissä. Kun huomasin kirjan nimeltä ”Hints on Driving” minun oli vaan pakko tehdä sekin, tässä tapauksessa ei nyt puhuta autolla ajosta, vaan hevoskärryjen ohjastamisesta. Eritoten lastenkirjoja on hauska tehdä, koska niistä on usein saatavana myös kannet ja kuvat ja ne pikkuiset kuvat näyttävät niin järettömän söpöiltä ja tarinat ovat vielä kaiken lisäksi sen verran lyhyitä että ne mahtuvat yksiin kansiin. Mutta on hauska myös itse miettiä millaiset kannet jokin kirja saa.
Pian on ihan pakko tehdä Seelalle se kirjahylly, tilanne alkaa käydä sietämättömäksi, koska hän kompastelee jatkuvasti lattialla lojuviin kirjapinoihin...... :)

Happy Easter Everyone :) To celebrate it I made a book called ”Many Ways for Cooking Eggs” and a children’s fairy tail called ”The Little Red Chicken”, they are on the front of the picture near Seela’s little chick and The Easter egg bowl.

I don’t seem to get enough of these mini books, I’m constantly thinking about them. In the picture are all the books that I have made so far. I only make books that are so old that there is no longer any copyright restrictions in them but these old books are really fun in any case. There is so much to choose from, of course there are all those classic novels that one just have to make (and read), like Jane Austen’s books (I made them already) but there are tons of funny and totally outdated books about subjects that aren’t really essential any more for a modern people. When I found a book called ”Hints on Driving” I just had to make it, driving in this case is about directing a horse not a car. Especially with children’s books there are often pictures and covers also available, so the books look really lovely with they tiny little pictures and they are not usually very long so it’s possible to fit the whole story in one book. But it’s also nice to make the covers and layouts by yourself.
Soon I really need to make to Seela that bookshelf, the situation is getting too unbearable, she is constantly stumbling book piles on her floor...... :)

3/16/2012

Kirjoja kirjoja - Books books




Olen kirjahullu oikeassa elämässä, minulla on aina kirja kesken ja joka päivä luen siitä ainakin luvun usein enemmän. Ei vaan osaa olla lukematta, se on niin kivaa. No tästä rakkaudesta tietenkin johtuu se että minun nukkekodissanikin on ihan pakko olla kirjoja. Viime viikonloppuna vihdoin aloitin tekemään niitä.

Minulla on jo hyvän aikaa ollut varastoissani muutama ystävältä saatu kirjakitti (suomalaiset harrastajat varmaan tietävät Riikamarian ihanat kirjat ja kirjaprintit, joista voi itse koota kirjoja) Eli minulla oli pumaska niitä Riikan viimeistelemättömiä kittejä, joten tuumasta toimeen viikonloppuna aloitin touhuamaan niiden parissa.

Ja kas kummaa hämmästyin kovasti kun pääsin hommissa vauhtiin. En ollut aikaisemmin katsonut kovin tarkasti niitä printtejä ja nyt huomasin, että jokaisessa paperissa olikin itse asiassa kaksi tai useampi kirja. Eli tuossa kuvassa olevat kirjat ovat vain esimerkkejä, valmistuneiden kirjojen lopullinen määrä on noin kolminkertainen :) Lapsetkin saivat omat kappaleet omiin nukkekoteihinsa.

Kun nuo Riikan kirjakitit oli kaikki koottu olin niin töpinöissäni miniatyyrikirjoista, että ei auttanut muuta kuin aloittaa tekemään niitä itse lisää. Kuvan kirjoista vasemman puoleiset ovat minun tekemiäni, paitsi tuossa Bibliassa (siinä on tuo kirjanmerkkinauha) vain kannet ovat minun tekemät, sisullukset ovat Riikalta.

Ensimmäiseksi tein Edgar Allan Poen Korpin, se oli niin lyhyt että se mahtui kokonaisuudessaan miniatyyriversioon. Platon Valtio taas oli niin pitkä ettei siitä mahtunut mukaan kuin ensimmäinen luku. Kafkan Metamorfoosi oli pakko tehdä Seelalle, onhan Seela omassa historiassaan läpikäynyt muodonmuutoksen :) Sen kertomuksen halusin olevan kokonainen, ja koska se oli liian pitkä yhteen kirjaan sullottavaksi, tein siitä kolmen nidoksen version.

Ainakin pari ongelmaa on tästä kirjahässäkästä nyt ilmennyt, ensinnäkin Seelalla ei ole kirjahyllyä... (pitänee siis tehdä hänelle sellainen). Toiseksi olen löytänyt niin mielettömän määrän sellaisia kirjoja joita haluan tehdä, etten enää tiedä miten päin olisin. Mistäköhän löydän ajan niiden tekemiseksi :(


I love books in real life. I’m always in the middle of reading some novel, everyday I read at least one chapter, often more. So naturally I want to fill my dollshouse with books. Last weekend I finally started making them.

For ages I have had few book kits that I got from my friend as a change. She has made the layouts of the books and printed them on paper, so I only had to combine them. The original books she has used for the miniature book layouts are so old that there is no longer any copyright restrictions in them. The books are mostly children's books like famous fairy tales, Sleeping Beauty or Little Red Riding Hood or Beatrix Potter’s books, but there is also for example one chocolate themed cookbook. The best part of these books is that they are all readable.

When I started making them I got a nice surprise. I have always been in that impression that every layout contained sheets and covers for one book, but after I checked them more closely I realized that there were actually many pieces of same book on a same paper, so the books on the picture are only examples. The real amount of finished books is something about a triple of what you see in the picture. The extra copies will eventually end up to my children’s dollshouses.

Well, after I had made all those kits ready I was really in the mood of making books, so I started making layouts myself. The books on the left in the picture are made from my own layouts except the bible (it’s the one with the bookmark ribbon), I have only made the covers for it, the insides are made by my friend.

First book I made myself was Edgar Allan Poe’s The Raven. It was so short that I was able to fit it completely in the miniature version. Plato’s The Republic on the other hand was so long that I could only fit the first chapter in the miniature version of it. One book I wanted especially make was Kafka’s Metamorphosis. I just had to make it to Frogwitch Seela, because she has experienced a metamorphosis in her personal history :). I wanted the book to be complete, but it was also too long to fit in to one volume so instead of one too fat looking book I shared it in to three parts.

Couple of  problems has now occurred, first Seela doesn’t have a bookshelf for all her books... thus I need to make one for her)  and secondly I have found so insane amount of cool books I want to make that I don’t know which way to be anymore. Where I can find all the time I need to make them :(

3/08/2012

Nukkekodin nukkekaappi - Dollshouse’s Doll Cabinet





Viime sunnuntaina meillä oli kerhotapaaminen ja teimme nukkekodin nukkekoteja. Olin aloittanut omani jo etukäteen joten kerhossa vain jatkoin hommia, kuten jatkan niitä vielä edelleenkin :) Tässä kuva tämänhetkisestä tilanteesta. Yksi lattia ja väliseinä pitää vielä liimata ja etuovi kaappiin ja tietysti tehdä huonekaluja. Onneksi päätimme yhteistuumin jatkaa saman aiheen parissa vielä seuraavallakin kerralla.

Olen aina ihaillut vanhoja antiikki nukkekoteja tai pikemminkin nukkekaappeja. Pidän siitä kuinka ne eivät ole mitään tiettyä kokoluokkaa vaan esimerkiksi nuket ja huonekalut monesti näyttävät vähän liian isoilta tai pieniltä tai tapettien kuviot ovat ihan vääränkokoisia (suuria) ollakseen aidonoloisia. Monesti taloissa ei ole ollenkaan logiikkaa, ei portaita tai ovia vain huoneita toistensa päällä. Mielestäni ne näyttävät jotenkin kotoisen vinksahtaneilta ja siksi juuri niistä pidänkin, ne ovat jotenkin niin sympaattisia. Minulla ei tule koskaan olemaan mahdollisuutta saada omakseni tällaista aitoa vanhaa nukkista, lähinnä koska ne taitavat kaikki olla museoissa, joten päätin että ainakin nukkekodissani tulee olemaan sellainen :)

P.s. Kaikki jotka ovat kiinnostuneita kerhoilemaan miniaiheisesti Turun seudulla tulkaa mukaan. Tässä on meidän kerhon yahoolistan osoite, olkaa yhteyksissä, minuunkin saa ottaa yhteyttä asian tiimoilta, Turunseudun nukkekotikerho

Last Sunday we had our Mini Club meeting and we made dollshouse’s dollshouses. I had already started mine before the meeting so I only continued making it as I’m still continuing making it :)  Here is a picture of my work in progress. One floor to be glued and a wall and  the front door and of course I have to make furniture etc. Happily in our last meeting we decided to continue with this theme.

I have always loved old antique dollshouses or should I call them doll cabinets. I like how they are not in any particular scale, how the dolls and furniture always seem to look a bit too big or small or how the wallpaper prints are too large to look real.... Often they are not logical, there is no staircases or doors just rooms above rooms. I think they look really cosy in a kind off extraordinary way and that’s the main reason why I like them so much, they are so sympathetic. I know I can’t have a dollshouse like that to be my own, mostly because they are all in the museums, so I decided that at least in my dollshouse there is going to be one like them :)

1/27/2012

Vieras - Houseguest



Noitamuorilla kävi viime yönä vieras, tarkemmin sanoen hiirivieras, joka ei ollut kenties kaikkein halutuin vieras, kun ottaa huomioon kuinka huonosti hän on käyttäytynyt.

Tänä aamuna kun ohitin Seelan möksää huomasin sattumalta, että Seela makasi lattialla naamallaan ja hänen tyynynsä olivat ympäriinsä huonetta ja virkattu sänkypeitto oli vedetty pois sängyltä. Muistin hyvin selvästi, että kaikki oli ollut siistiä ja somaa edellisenä päivänä, koska laitoin silloin uuden kaapin mökkiin. Asun perheineni 160 vuotta vanhassa hirsitalossa ja olemme aika ajoin tottuneet vastaanottamaan pieniä vieraita, varsinkin talviaikaan. Mutta tämä pieni vieras ei todellakaan ole ollut kovin kiltti kun tarkastelee hänen käytöstään :)

No kävin tietysti tarkistamassa mitä muuta tuhoa vierailija on saanut aikaan ja pian huomasin, että kellarilabra oli myös sotkettu. Ehkä se on osittain omaa syytäni, että pieni vieras on ollut kiinnostunut Seelan labrasta. Olenhan säilönyt Seelan taika-aineiksi oikeita siemeniä ja mausteita sun muita mömmöjä. Siis labra oli sotkettu, lasipurkit hyllyiltä kaadettu alas, pullot pöydällä tönitty kumoon, mutta huolestuttavinta oli että Feenixiä ei näkynyt missään. Ensiksi ajattelin, että olen sen itse laittanut muualle, enkä vain muista sitä, mutta mitä enemmän asiaa mietin sen varmemmaksi tulin siitä, että Feenix oli seisonut omalla paikallaan takan vieressä. Joten minne se oli joutunut??

Kellari ei ole niin syvä kuin huone sen päällä ja sen takaseinän takana on avoin tila. Tämä avoin tila mahdollistaa takkaan enemmän syvyyttä ja aion käyttää sitä aikanaan myös sähköjen (muuntajan yms.) piilottamiseen. Siellä takana pienessä kulmauksessa lumiukon (lumiukon olen saanut lahjaksi ja se on ollut siellä turvassa) ja muiden kadonneiden tavaroiden, tyynyn ja virkatun liinan ja maustepurkin ja rapusaksimaljan kanssa oli Feenix. Voin vain arvailla miksi hiirulainen oli Feenixin ottanut, ehkä sen pehmeiden höyhenten takia?? Mutta olen melko varma, että pikku vierailijalla on ollut mielessään vähän pysyvämpi asumisjärjestely, koska tuo kulmaus näytti ihan keskeneräiseltä pesältä.

Tässä teille pari kuvaa ihmeteltäväksi, ylempi kuva on labran sotkusta ja alempi on ”takahuoneesta”. Hyvät naurut sain aamulla näistä pienistä yöllisistä tapahtumista :) Ja en voi olla miettimättä käyttikö vierailija etuovea ja rappusia kulkessaan ja miten ihmessä se on voinut raahata ne kaikki tavarat sinne pesään??? Toivon totisesti että olisin nähnyt nämä öiset tapahtumat :) Ja täytynee jotenkin sulkea talo väliaikaisesti, koska nyt heti miten minulla ei ole aikaa lähteä rakentamaa hiirenkestäviä ikkunoita ja ovia.

Frogwich Seela had a visitor last night, not a houseguest, it was a mouseguest, who wasn’t perhaps the most wanted guest, considering how indiscreet he or she had been ;)

This morning when I was passing Seela’s cottage I accidentaly saw that she was lying on the floor face down and her pillows were tossed all around the room and her crochet planked was pulled down from the bed. I remembered that everything had been nice and tidy because I had placed her new cabinet in her gottage just the day before. We, that is me and my family, live in an 160 years old loghouse so it’s not unfamiliar to us to have little houseguests occasionally especially in wintertime. But this little guest had definately not been very nice considering how badly he/she have been behaving :)

Well, I naturally checked what other damages this mouseguest had done and soon I realized that the cellar laboratory was messed up too. Perhaps it is partly my own fault that the little guest had taken an interest to Seelas lab, because I have used real seeds and spices ect. in Seelas glass jars to imitate magic materials. So lab was messed up, jars fallen from the shelfes and bottles on the table were knocked over, but the most alarming thing what I noticed was the missing Phoenix. First I thought that maybe I just don’t remember placing it to somewhere else, but the more I thought about it the more confident I was that Phoenix had been standing on the table near the fire place on her own place. So were could she had been taken?

The cellar is not so deep than the room on top of it, so there is an open space behind the back wall. That open space also allows the deeper fire place and I’m going to use it to place all the electricity (transformer etc) in there. Behind that wall in the little corner with the snowman (he was a gift from a friend and he has been safely stored in there, untill now that is) and other missing objects, a pillow and crochet flower cloth etc. was Phoenix. I can only guess why the mouseguest had taken her, maybe because of her soft feathers??  But I’m quite sure that the little guest had some thoughts of more permanent stay, cause the place looked very much like a nest in progress.

Here is couple of pictures for you to wonder, the top picture is from the lab and the one under it is from the space behind the lab’s back wall.  I got some good laughs in the mornig from these nocturnal events :)  And I cannot stop wondering did the little guest use the front door and the stairs, and how on earth she/he was able to haul all the stuff in to that nest???? I so wish I had been there to see it :)  And I have to make some preparations if she/he is going to visit Seela again. It might be good to somehow seal the house temporarily to prevent more damages, I have no time to make the windows and doors just now.